Metsänomistajan ABC: Harvennushakkuu - mitä metsänomistajan kannattaa tietää?

Harvennushakkuu - miksi metsää on tärkeä harventaa?

Harvennushakkuu on yksi metsänhoidon tärkeimmistä vaiheista. Se vaikuttaa suoraan siihen, millaista puuta metsässäsi kasvaa ja millaisia tuloja siitä kertyy ajan mittaan. Vaikka suurin taloudellinen hyöty saadaan yleensä vasta uudistushakkuussa, harvennuksilla rakennetaan pohja sille, että metsä kehittyy oikeaan suuntaan.

 Miksi metsän harvennus tehdään?

Harvennuksessa osa puista poistetaan, jotta jäljelle jääville puille jää enemmän tilaa kasvaa. Kun kilpailu valosta, vedestä ja ravinteista vähenee, puut paksuuntuvat nopeammin. Tämä runkojen järeytyminen on metsänomistajan kannalta tärkeää, koska järeämpi tukkipuu on arvokkaampaa.

Harvennus ei varsinaisesti lisää metsän kokonaiskasvua pitkällä aikavälillä, mutta se ohjaa kasvun niihin puihin, joista saadaan paras tuotto. Puuston kasvu notkahtaa hetkellisesti harvennuksen jälkeen, mutta tasaantuu pian. Pitkällä aikavälillä kasvu pysyy suurin piirtein samana harventamattomassa ja harvennetussa metsikössä, kun pysytään tavanomaisissa harvennusvoimakkuuksissa. Suosituksiin verrattuna liian voimakas harvennus vähentää kokonaiskasvua.

 Miten harvennus vaikuttaa metsästä saataviin tuloihin?

Harvennukset vaikuttavat pääasiassa kahdella tavalla metsätalouden kannattavuuteen:

1. 1. harventamalla kasvu keskittyy pienempään joukkoon puita, joiden kasvu paranee. Tämä koskee erityisesti paksuuskasvua eikä niinkään pituuskasvua. Harventamalla puuston järeyskasvu siis nopeutuu, minkä takia voidaan tuottaa nopeammin arvokasta tukkipuuta. Tämä johtaa siihen, että puusto saavuttaa aikaisemmin metsänhoidon suositusten mukaiset uudistamisläpimitat.
   2. harvennuksista metsänomistaja saa tuloja myös ennen uudistushakkuuta. Mitä korkeampi korkovaatimus metsänomistajalla on omaisuudelleen, sitä tärkeämmiksi aikaisessa vaiheessa saadut tulot muodostuvat.

Ensiharvennuksen tärkein tehtävä on laittaa metsä hyvään kasvukuntoon tulevia harvennuksia ja uudistushakkuita ajatellen. Myöhemmillä harvennuksilla on suurempi merkitys metsänomistajan tulonmuodostukselle. Ensiharvennusten kannattavuus ja siitä saatava taloudellinen tulos taas paranee, kun taimikonhoito on tehty ajallaan ennen harvennusvaihetta.

Harvennussuositukset ja harvennusmallit

Metsänhoidon suosituksiin sisältyy paljon tietoa harvennuksista. Suositukset perustuvat laajaan tutkimusaineistoon, joka koostuu eri tavalla harvennetuista metsistä eri puolilla Suomea ja erilaisilla kasvupaikoilla. Suositukset koskevat pääasiassa metsiä, joissa taimikonhoito ja muut metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. Suosituksista löytyy kuitenkin näkökulmia siihen, miten voidaan toimia, jos vaikkapa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai se on viivästynyt. Harvennus kannattaa aina, vaikka hoitoa olisi aikaisemmin laiminlyöty.

Metsänhoidon suosituksissa suositellut harvennusajankohdat ja -voimakkuudet kuvataan harvennusmallien avulla. Harvennusmalli ilmaisee, milloin metsikkö kannattaa harventaa ja miten paljon puustoa tulisi jättää harvennuksen jälkeen. Mallissa metsikön kehitys kuvataan kuvaajilla, joiden pystyakseli ilmaisee metsikön tiheyttä pohjapinta-alan (m²/ha, puiden runkojen yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala hehtaarilla) perusteella ja vaaka-akseli metsikön valtapituutta (sadan paksuimman puun keskipituus hehtaarilla).

 

Esimerkki harvennusmallista. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapio 2026 (metsanhoidonsuositukset.fi)

Harvennusmallissa suositellaan harvennusta, kun puuston pohjapinta-ala nousee leimausrajan eli katkoviivan yläpuolelle ko. pituudessa (katso esimerkkikuva yllä). Harvennuksessa puuston määrää vähennetään jäävää puustoa kuvaavan sinisen viivan tasolle. Kuvassa näkyy myös metsälain mukainen puuston vähimmäismäärä eli ns. lakiraja.

Ensiharvennuksille on omat harvennusmallinsa, joissa tavoitetiheys ilmaistaan runkolukuna. Suosituksissa on myös lukuisia erilaisia malleja, joita voidaan käyttää, jos metsänomistajalla on erityisiä tavoitteita harvennuksen ja yleensä metsänkasvatuksen suhteen. Nämä erityyppiset mallit voivat liittyvä seuraaviin asioihin:

• harvennustapa: alaharvennus tai yläharvennus. Perinteisessä alaharvennuksessa poistetaan ensi sijassa pienimpiä, kehityksessä jälkeen jääneitä puita, tavoitteena kasvattaa laadukasta tukkipuuta pitkällä aikavälillä. Yläharvennuksessa poistetaan myös parhaita puita, jolloin harvennuksesta saatavat tulot paranevat. Samalla kuitenkin järeyskehitys voi hidastua, mikä vaikuttaa tulevien hakkuiden kannattavauuteen. Yläharvennus johtaa myös vaihtelevampaan puuston rakenteeseen, mikä voi olla myös metsänkasvatuksen tavoitteena.
• harvennusmalleja löytyy sekapuustoille sekä tilanteisiin, jossa tavoite on kiertoajan pidentäminen. Jälkimmäinen voi tulla kyseeseen, jos metsänomistajan tavoitteena on ylläpitää korkeampaa keskimääräistä hiilivarastoa. Mallit tarkoittavat käytännössä lievempiä harvennuksia.
• malleja löytyy erikseen kivennäismaille ja turvemaille.
• metsänomistaja voi valita mallin myös oman korkovaatimuksensa (1 %, 3 % tai 5 %) perusteella. Korkeampi korkoprosentti johtaa voimakkaampiin harvennuksiin. 

Perusmallilla tarkoitetaan harvennusmallia, joka perustuu alaharvennukseen ja kolmen prosentin korkovaatimukseen.

Tuhoriskien hallinta harvennuksissa

Metsänhoidon suosituksista löytyy myös tietoa tuhoriskin hallinnasta harvennusten yhteydessä. Harvennusmalleihin on lisätty kuvauksia siitä, minkälaisten tuhojen riski korostuu erilaisilla kohteilla.

Tuhoriskiä ja harvennuskohteella ja mahdollisesti esiintyvää tuhoa on hyvä katsoa yhdessä metsäalan ammattilaisen kanssa ja pohtia, miten tuhoriski otetaan harvennuksen suunnittelussa huomioon. Harvennusten yhteydessä on hyvä ottaa huomioon erityisesti tuulituhot, sienituhot ja lumituhot.  

• tuulituhoriski kasvaa voimakkaan harvennuksen jälkeen ja erityisesti varttuneissa, uudistuskypsyyttä lähentelevissä kohteissa. Riskikohteissa on siis syytä välttää harvennuksia kiertoajan lopussa tai lyhentää kiertoaikaa. Taimikonhoito ja ensiharvennus on syytä tehdä suositusten mukaisina, jotta puut järeytyvät. Riukuuntunut metsä on erityisen altis tuulituhoille harvennuksen jälkeen.
• sienituhoriski on aina otettava huomioon juurikäävän esiintymisen riskialueilla (määritetään metsätuholaissa). Kesäaikaisissa hakkuissa tehdään havupuiden kantokäsittely tarkoitukseen hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella. Runko- ja juurivaurioiden välttäminen hidastaa myös juurikäävän leviämistä. Puustovaurioita voidaan vähentää tekemällä ennakkoraivaus tarvittaessa, välttämällä havupuuvaltaisten kohteiden korjuuta keväällä ajankohtana, jona puiden kuori irtoaa helposti ja puut vaurioituvat herkimmin sekä tekemällä ajourat riittävän leveiksi ja suojaamalla puiden juuristoja hakkuutähteellä. 
• lumituhoriskiä lisää puiden riukuuntuminen, joten tässäkin tuhoja voidaan ehkäistä tekemällä taimikonhoito ja harvennukset ajallaan suositusten mukaisina. Suuren lumituhoriskin alueilla (Itä- ja Pohjois-Suomessa) voidaan harventaa männiköitä tavanomaista useammin ja lievemmin.

Metsän harvennus käytännössä

Harvennushakkuu sopii omatoimisen metsänomistajan tehtäväksi erityisesti ensiharvennuksissa, jos siihen riittää aikaa ja tarvittavat varusteet on käytettävissä. Tällöin puut myydään hankintakauppana pinottuna tienvarteen. Myöhemmät harvennukset on yleensä järkevämpi myydä pystykauppana, jolloin korjuun ja lähikuljetuksen hoitaa metsäkoneet.

Riippumatta siitä, kuka tekee harvennuksen, on aina pyrittävä laadukkaaseen työnjälkeen, pitäen mielessä, että harvennuksen ensisijainen tarkoitus on turvata laadukkaan puun tuottaminen myöhemmin kiertoajan aikana. Laadukkaasti tehdyn harvennuksen tunnusmerkkejä ovat:

• harvennusvoimakkuus on suositusten ja ostajan kanssa sovitun mukainen. Puukauppasopimuksessa on syytä mainita asiasta, jos harvennus tehdään muuten kuin perusharvennusmallien mukaisesti.
• poistettavien puiden valinta on tehty oikein. Ei ole jätetty teknisesti huonolaatuisia puita tms. Jos metsänomistajalla on erityisiä toiveita esim. puulajisuhteiden tai harvennustavan (ala- tai yläharvennus) osalta, tämä on otettu huomioon.
• ajouraverkosto on hyvin suunniteltu eikä ajouria ole liian tiheässä. Metsänhoidon suositusten mukaan ajouraväli on 19 metriä tai enemmän. Ajourien leveys on kivennäismailla alle 4,6 metriä ja turvemailla alle 5,1 metriä.
• maasto- ja runkovaurioita on vältetty.
• luonnonhoidon näkökulmat on otettu huomioon sertifiointikriteerien ja metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Jo harvennusvaiheessa on mietittävä mitkä puut jätetään tulevaisuuden säästöpuiksi. Lisäksi otetaan huomioon riistatiheiköt, suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla, elinympäristöt, lehtipuusekoituksen ylläpito ym.

Metsänhoidon suosituksista löytyy kattavampi luettelo kasvatushakkuiden laatukriteereistä.

Miten harvennuksen kannattavuutta voi parantaa?

Harvennukseen liittyvistä tavoitteista on hyvä keskustella ammattilaisen kanssa, kun puukauppa on ajankohtainen. Jos ei ole tarvetta valita mallia yksityiskohtaisten ominaisuuksien perusteella, voidaan käyttää eri maantieteellisille sijainneilla ja kasvupaikoilla laadittuja perusmalleja, joiden avulla päästään aina hyvään metsänhoidolliseen tulokseen.

Harvennusten kannattavuuteen voi vaikuttaa monella tavalla. Taimikonhoidon lisäksi merkitystä on esimerkiksi huolellisella ajourasuunnittelulla, joka vaikuttaa korjuukustannuksiin. Kustannuksia alentaa myös se, jos harvennus voidaan yhdistää muihin hakkuisiin ja näin kasvattaa leimikon eli suunnitellun hakkuukokonaisuuden kokoa lisäämällä samaan tarjouspyyntöön useita kuvioita, joilla on samanaikainen hakkuutarve. Huolella tehty ennakkoraivaus nopeuttaa koneellista puunkorjuuta ja alentaa korjuukustannuksia.

 Kilpailuttaminen kannattaa aina

Kun harvennus on ajankohtainen, puukauppa kannattaa kilpailuttaa. Eri ostajien tarjouksissa voi olla merkittäviä eroja niin hinnan kuin ehtojenkin suhteen. Tarjoukset kannattaa vertailla rauhassa, jolloin saa paremman käsityksen markkinatilanteesta.

Jos puukauppa on ajankohtainen nyt tai tulevaisuudessa, voit rekisteröityä maksutta Kuutioon ja tutustua palveluun etukäteen. Kun hakkuut tulevat ajankohtaisiksi, palvelu on jo valmiina käytössäsi.

Rekisteröidy Kuutioon

Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu ja tarkasta omien metsätilojesi hakkuutarpeet.

Kirjaudu Kuutioon

Tutustu metsänhoidon suosituksiin: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi