<img style="vertical-align: text-bottom;" alt="" src="/link/41128667debb49fc9ffdd8fa2cc751f9.aspx" height="250" width="193" />
Perinteisesti vain 15 prosenttia metsänomistajista on hankkinut tilansa vapailta markkinoilta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana metsätilakaupat ovat lisääntyneet 60 prosenttia ja kaupoissa vaihdettu metsäala on kaksinkertaistunut.
"Metsäpalstojen sukutilaluonne on murtumassa ja metsää voidaan ostaa ja myydä kuten muitakin varallisuudenhoitoon liittyviä sijoituskohteita", arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri&nbsp;Hänninen.
Metsänomistajien ikääntyminen jatkuu edelleen, ja yhä useampi heistä siirtyy eläkkeelle. Suuria ikäluokkia on metsänomistajissa kaksi kertaa enemmän kuin koko väestössä, joten vähitellen metsävarallisuus alkaa siirtyä nuoremmille ja pääsääntöisesti kaupunkilaisille. Vielä kymmenen vuotta sitten yli puolet metsänomistajista asui maaseudulla, nyt enää alle puolet.
"Etämetsänomistajien määrä kasvaa, mikä luo kysyntää metsäpalveluille. Kun ei enää asuta tiloilla, omatoiminen metsänhoito vähenee. Metsäpalveluiden markkinoille se antaa uusia mahdollisuuksia kehittyä", Hänninen sanoo.
&nbsp;
<h5>Juttu on alunperin julkaistu Kuution vuosikirjassa 2018.&nbsp; <a class="md-button md-primary md-raised" href="http://www.e-julkaisu.fi/kuutio/vuosikirja_2018" target="_blank">Lue vuosikirjaa</a></h5>

Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen.