Tutkijan katsaus: Metsä muuttuu sukutilasta sijoituskohteeksi
Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin 60-vuotias, joka on saanut metsänsä tavallisesti joko perintönä tai ostamalla sukutilan. Metsänomistajien keski-ikä nousee lähivuosina edelleen ja omistajuus keskittyy kaupunkeihin, mutta samalla metsänomistuksen luonne muuttuu. Metsätiloista on tulossa osa varallisuudenhoitoa siinä missä asunnot ja osakkeet.
Perinteisesti vain 15 prosenttia metsänomistajista on hankkinut tilansa vapailta markkinoilta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana metsätilakaupat ovat lisääntyneet 60 prosenttia ja kaupoissa vaihdettu metsäala on kaksinkertaistunut.
"Metsäpalstojen sukutilaluonne on murtumassa ja metsää voidaan ostaa ja myydä kuten muitakin varallisuudenhoitoon liittyviä sijoituskohteita", arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen.
Metsänomistajien ikääntyminen jatkuu edelleen, ja yhä useampi heistä siirtyy eläkkeelle. Suuria ikäluokkia on metsänomistajissa kaksi kertaa enemmän kuin koko väestössä, joten vähitellen metsävarallisuus alkaa siirtyä nuoremmille ja pääsääntöisesti kaupunkilaisille. Vielä kymmenen vuotta sitten yli puolet metsänomistajista asui maaseudulla, nyt enää alle puolet.
"Etämetsänomistajien määrä kasvaa, mikä luo kysyntää metsäpalveluille. Kun ei enää asuta tiloilla, omatoiminen metsänhoito vähenee. Metsäpalveluiden markkinoille se antaa uusia mahdollisuuksia kehittyä", Hänninen sanoo.