Perinteisesti metsäteollisuuden tärkein vientialue on ollut läntinen Eurooppa, josta suhdannevaihtelut ovat nopeasti välittyneet Suomeen. Muutokset maailmantalouden rakenteessa näkyvät kuitenkin jo metsäteollisuuden viennin suuntautumisessa. Kiinan vuosia voimakkaana jatkunut talouskasvu ja muuttuvat kulutustottumukset ovat nostaneet maan Suomen tärkeimpien vientimaiden joukkoon erityisesti sellun ja sahatavaran viennissä.
Kiinan viennin kasvun ohella monet globaalit megatrendit vaikuttavat Suomen metsäsektoriin. Maailman väestön kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen tukevat metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Pyrkimys lisätä uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden käyttöä fossiilisten raaka-aineiden sijasta suosii kartongin&nbsp;käyttöä. Kulutustottumusten muutos ja elintason&nbsp;kasvu kehittyvissä maissa lisää pehmopapereiden&nbsp;kysyntää. Pyrkimys ilmastonmuutoksen&nbsp; vaikutusten&nbsp;hillitsemiseen parantaa puun asemaa kaupunkirakentamisessa.&nbsp;Puukuitujen soveltuvuutta tekstiiliteollisuuteen kehitetään uusilla ratkaisuja, jotka parantavat puun kilpailukykyä nykyään käytettäviin ja ympäristöä kuormittavampiin&nbsp;kuituihin nähden.
Suomen metsien puuston määrä on lähes 2,5 miljardia kuutiometriä. Tuoreimpien valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan Suomen metsät myös kasvavat enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Suomen kasvavat metsävarat, luotettava toimintaympäristö, osaaminen ja kattava infrastruktuuri ovat investointeja&nbsp;houkuttelevia tekijöitä.
Lisääntyvä metsäteollisuustuotteiden kysyntä kasvattaa puun kysyntää puumarkkinoilla. Vuonna 2018 teollisuuspuun hakkuut ja metsänomistajien kantorahatulot nousivat jo poikkeuksellisen suuriksi aiempiin vuosiin verrattuna. Vaikka maailmantalouden&nbsp;epävarmuudet heiluttavat myös metsäsektoria, pitkällä aikavälillä kysyntänäkymät&nbsp;vaikuttavat suotuisilta. Metsien käyttöön kohdistuu kuitenkin myös lukuisia muita toiveita&nbsp;ja tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, virkistyskäyttö ja hiilensidonta.
Metsien kasvukunnosta huolehtimalla, metsänhoitokäytäntöjä kehittämällä sekä eri sidosryhmien välistä avointa, tutkittuun tai tarkistettuun tietoon perustuvaa keskustelua lisäämällä lukuisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteen sovittaminen kestävällä tavalla on mahdollista.
<img alt="" src="/link/ba7e26cbc6674883af3354d023cf592f.aspx" height="265" width="300" />
Matleena Kniivilä ryhmäpäällikkö (Luonnonvarapolitiikat ja -markkinat) erikoistutkija Luonnonvarakeskus
&nbsp;
<h5>Juttu on alunperin julkaistu Kuution vuosikirjassa 2018.&nbsp; <a class="md-button md-primary md-raised" href="http://www.e-julkaisu.fi/kuutio/vuosikirja_2018" target="_blank">Lue vuosikirjaa</a></h5>

Metsäteollisuuden ja -sektorin menestyminen vaikuttaa merkittävästi Suomen koko kansantalouden kehitykseen.