Itä-Suomessa metsiä omistava Jari Vaarnamo osti ensimmäisen oman metsätilan vajaat 40 vuotta sitten. Sen jälkeen metsää on kertynyt muutama sata hehtaaria Lieksassa, Nurmeksessa, Savonlinnassa ja Sotkamossa. Vaarnamo myy puuta säännöllisesti ja kilpailuttaa kaupat Kuutiossa, jotta saa ostajilta parhaat tarjoukset.
”Kilpailuttaminen on ehdottoman tärkeää, mutta hinta ei ole ainoa merkitsevä tekijä kaupalle, vaan työn jälki ja yhteistyön sujuvuus ovat samoin tärkeitä. Hyvät kokemukset edesauttavat seuraavankin kaupan syntymistä”, Jari Vaarnamo muistuttaa.
Kuopiossa asuva Vaarnamo on tehnyt uransa pankkialalla, joten metsien ostaminen lainarahalla ei tuota päänvaivaa. Alkusysäys metsänomistajaksi tuli verenperintönä, kun isä hankki aikoinaan aution pientilan Nurmeksesta. Siellä sijaitsevaa taloa suku pitää kesäisin edelleen tukikohtanansa. Metsänhoidosta on tullut hänelle intohimo, joka ajaa jo arkityön edelle.
”Matkan varrella on tullut useampi palsta ostettua. Viimeisin kauppa tehtiin noin vuosi sitten, kun rajanaapurin tila tuli myyntiin. Toinen tuoreempi sopimus syntyi, kun pitkään katsomani metsikkö oli kaupan. Suuri osa ostoksista on painottunut nuoriin kasvatusmetsiin, joissa teen itse paljon metsänhoitotöitä. Paperipinojen siirtely on vaihtunut puupinojen siirtelyyn”, Jari Vaarnamo kertoo.
Kuution käyttäjäksi heti alusta
Kuutio.fi -markkinapaikka aloitti toimintansa alkukesästä 2017. Jari Vaarnamo rekisteröityi käyttäjäksi heti heinäkuussa. Ensimmäiset kokemukset eivät olleet aivan odotusten mukaisia, sillä tarjouksia tuli niukasti, jos lainkaan. Viime vuosina tilanne on parantunut selvästi.
”Olen pyytänyt joskus tarjouksia suoraan alueen ostajilta, joskus olen tehnyt valtakirjakauppaa metsähoitoyhdistyksen avulla, mutta Kuutio on nyt toiminut erittäin hyvin. Tarjouspyyntöihin on saanut vastauksia ja kauppoja on syntynyt. Aion käyttää Kuutiota ilman muuta jatkossakin”, Vaarnamo pohtii.
Hän on asettanut metsäomaisuudelleen selkeät tavoitteet. Taloudellista tulosta pitää syntyä, koska metsiä on ostettu lainarahalla, mutta samaan aikaan on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta.
”Lainat on maksettava, joten tuotto on siinä mielessä tärkeä tavoite. Luonnon monimuotoisuutta pystyy vaalimaan hyvällä metsänhoidolla. En näe siinä ristiriitaa”, Jari Vaarnamo jatkaa.
Hallituksen kaavailema metsävähennyksen nostaminen 75 prosenttiin saa metsänomistajan hymyilemään, etenkin kun tehdyistä kaupoista on paljon vähennyspohjaa jäljellä. Metsävähennys parantaa metsäsijoitusten taloudellista tuottoa.
”Hyvältähän se kuulostaa”, Vaarnamo myhäilee.
Sukupolvenvaihdos suunnitelmissa
Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa ja suurin osa omistusvaihdoksista tapahtuu perheiden ja sukujen sisällä. Uusia metsänomistajia tulee vuosittain tuhansia. Vaarnamon perheessä on pojan ja tyttären kanssa alustavasti keskusteltu, miten metsille käy tulevaisuudessa.
”Kiinnostusta metsäomaisuuteen on, mutta itse metsätöihin ei tunnu olevan samanlaista innokkuutta kuin itselläni. Onneksi palveluita on saatavilla metsähoitoyhdistyksiltä ja muilta palveluntarjoajilta. Itse asiassa Kuutiossa voisi olla tarjolla muutakin kuin puukaupan kilpailutusta. Esimerkiksi lannoituksia, maanmuokkausta, istutusta ja muuta olisi hyvä päästä kilpailuttamaan. Toisaalta metsänhoitoyhdistykset voisivat olla myös aktiivisempia tarjoamaan omia palveluitaan, koska heillä on paljon annettavaa etenkin kokemattomille metsänomistajille.”