Metsänomistajan ABC: näin pääset alkuun metsänomistajana
Metsänomistajan ABC: näin pääset alkuun metsänomistajana
Moni metsänomistaja saa metsätilan perintönä, lahjana tai sukulaiskaupan kautta. Uusi metsä voi tuntua aluksi vieraalta: missä metsät sijaitsevat, mitä niissä pitäisi tehdä ja millaisia päätöksiä omistajana pitää tehdä?
Metsänomistajaksi ei kuitenkaan tarvitse syntyä asiantuntijana. Kun lähdet liikkeelle perusasioista ja tutustut rauhassa omaan metsääsi, pääset nopeasti alkuun.
Kokosimme tähän metsänomistajan ABC-sarjan ensimmäiseen artikkeliin tärkeimmät asiat, jotka jokaisen metsänomistajan on hyvä tietää.
Metsän omistusmuodot: miten metsää voi omistaa?
Metsää voi Suomessa omistaa usealla tavalla. Yleisin tapa on omistaa metsä yksityishenkilönä, mutta vaihtoehtoja on muitakin.
Yleisiä omistusmuotoja ovat:
- yksityinen metsänomistus
- perhemetsäomistus
- metsäyhtymä (useampi omistaja)
- yhteismetsä
- osakeyhtiö
- kuolinpesä
Aktiiviset metsänomistajat hoitavat metsiään usein itse tai yhdessä perheen kanssa. Yhteismetsä tai yhtiömuotoinen omistus sopii puolestaan tilanteeseen, jossa metsänhoidon käytännön työt halutaan jättää enemmän ammattilaisille.
Omistusmuodosta riippumatta metsänomistajana sinä päätät, miten metsiäsi hoidetaan – kunhan toiminta tapahtuu metsälain ja muiden säädösten mukaisesti.
Tutustu omaan metsääsi
Uuden metsänomistajan tärkein ensimmäinen tehtävä on tutustua omaan metsään.
Aloita selvittämällä:
- missä metsäsi sijaitsevat
- millaista puustoa niissä kasvaa
- missä kasvuvaiheessa metsät ovat
- millaisessa kunnossa metsät ovat
Paras tapa hahmottaa tilanne on käydä maastossa paikan päällä. Metsätilan eri osia kutsutaan metsikkökuvioiksi. Yhdellä kuviolla voi kasvaa taimikkoa, toisella varttunutta metsää ja kolmannella uudistuskypsää puustoa.
Maastokäynnillä voi huomata esimerkiksi:
- taimikossa pitää tehdä tilaa kasvatuskelpoiselle puustolle
- nuori tai varttunut kasvatusmetsä kaipaa harvennusta
- jonkin kuvion kaipaavan jo uudistushakkuuta ja uutta puusukupolvea kasvamaan
- myrsky- tai hyönteistuhoja
- metsässä on arvokkaita luontokohteita
Jos metsän arviointi maastossa tuntuu vaikealta, apua kannattaa pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyritykseltä.
Metsäsuunnitelma ohjaa metsänhoitoa
Kun metsä alkaa tulla tutuksi, seuraava askel on metsänhoidon suunnittelu.
Raivaukset, harvennukset ja uudistushakkuut kannattaa suunnitella useamman vuoden aikajänteellä. Tässä tärkein työkalu on metsäsuunnitelma.
Metsäsuunnitelma kertoo esimerkiksi:
- millaista puustoa metsässä on
- milloin hoitotöitä kannattaa tehdä
- milloin hakkuut ovat ajankohtaisia
- millaisia tuottoja metsästä voi odottaa
Hyvä suunnitelma auttaa tekemään päätöksiä oikeaan aikaan ja tukee metsän kestävää hoitoa. Suunnitelman lopputulosta voit ohjata antamalla sen tekijälle kuvauksen omista metsänomistuksen tavoitteistasi. Metsäsuunnitelman voi hankkia esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä, metsäpalveluyritykseltä tai joissakin tapauksissa puunostajilta. Suunnitelman laatiminen perustuu yleensä maastokäyntiin, jossa asiantuntija arvioi metsän puuston ja hoitotarpeet sekä laatii ehdotuksen tulevista metsänhoitotöistä ja hakkuista. Lisäksi oman metsän perustietoja ja hoitosuosituksia voi tarkastella Suomen Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan metsän tilanteen hahmottamiseen.
Metsänhoidossa kannattaa huomioida myös tulevaisuus
Metsänhoidossa tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät usein vasta vuosikymmenten päästä. Siksi metsän uudistamista ja puulajivalintoja kannattaa pohtia myös muuttuvan ilmaston näkökulmasta.
Esimerkiksi kuusi on monin paikoin herkkä myrskyille, kuivuudelle ja hyönteistuhoille. Siksi pelkkään kuuseen perustuva metsärakenne voi olla riski. Sekametsät, joissa kasvaa useita puulajeja, kestävät yleensä paremmin säävaihteluita ja erilaisia metsätuhoja.
Myös lehtipuiden osuus metsissä on monin paikoin kasvussa, koska ne voivat lisätä metsän monimuotoisuutta ja parantaa metsän tuhokestävyyttä. Monipuolinen metsärakenne auttaa vähentämään riskejä ja tekee metsästä usein myös pitkällä aikavälillä vakaamman sijoituksen.
Metsänhoitoa voi opetella
Metsänhoitoa voi tehdä myös itse. Jos raivaussahan tai moottorisahan käyttö ei ole tuttua, tarjolla on runsaasti koulutusta. Esimerkiksi Työtehoseura [SJ1] ja metsäalan neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatiot järjestää käytännön kursseja metsänhoitotöihin.
Lisäksi verkosta löytyy paljon hyödyllisiä sivustoja metsänomistajalle, alla olevasta listasta löydät niistä muutamia.
Hyödyllisiä linkkejä metsänomistajalle
Näistä palveluista löydät paljon perustietoa metsänomistamisesta:
Suomen metsäkeskus: Näet oman metsäsi perustiedot, ehdotukset hakkuista ja hoidosta, teet metsänkäyttöilmoituksen ja haet tukia. Metsään.fi
Metsänhoidon suositukset
https://metsanhoidonsuositukset.fi
Metsänhoidon suositukset (Tapio): Tietoa talousmetsien luonnonhoidosta ja metsien käsittelystä. https://tapio.fi/projektit/monimetsa/metsanomistajalle/
Suomen Metsäkeskus: Metsälainsäädäntö, metsien hoidon suositukset ja tukien haku.
https://www.metsakeskus.fi
Vinkkejä uudelle metsänomistajalle (Metsäkeskus): Kattava opas metsänomistuksen alkutaipaleelle.
Oppaita ja edunvalvontavaltuutuksen ohjeita. https://puustapuuhun.fi/materiaaleja/
Metsäntuntijat-podcast: Tietoa vastuullisesta metsänomistamisesta
Metsänomistaja-podcast https://metsanomistaja.fi
Metsänhoitoyhdistykset https://www.mhy.fi
Ympäristö.fi: Luonnon monimuotoisuus ja suojelu.
Luonnonperintösäätiö: Tietoa metsien vapaaehtoisesta suojelusta. https://luonnonperintosaatio.fi/
Verohallinto: Ohjeita metsätalouden verotukseen (yksityismetsänomistajat). https://vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/
Luonnonvarakeskus (Luke): Metsätilastot, puuston arvon määritys ja tutkimustieto www.luke.fi
Jos puukauppa on ajankohtainen nyt tai tulevaisuudessa, voit rekisteröityä maksutta Kuutioon ja tutustua palveluun etukäteen. Kun hakkuut tulevat ajankohtaisiksi, palvelu on jo valmiina käytössäsi.