Käyttäjien kertomaa: Kuutiosta apua yhteismetsille
Suomessa on noin 800 yhteismetsää. Yksi niistä on Collanderin suvun perustama runsaan 200 hehtaarin yhteismetsä Siikaisissa Pohjois-Satakunnassa. Collanderit valitsivat yhteismetsän, koska suvun pirstaloitunut metsäomaisuus haluttiin pitää
yhtenäisenä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.
"Yhteismetsä yksinkertaistaa metsävarallisuuden hallintaa. Sukupolvenvaihdos käy kätevästi ja samalla lapset ja lapsenlapset voidaan ottaa kätevästi mukaan osakaskuntaan ja metsänhoitoon. Yhteismetsän perustaminen on edullista ja verotuksellisesti kannattavaa", yhteismetsän toimitsija Kimmo Collander perustelee suvun maiden kokoamista yhden hallintomallin alle.
Yhteismetsiä on Suomessa perustettu jo 1800-luvulta alkaen, mutta niiden suosio on viime vuosina kasvanut. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on lähes 700 000 hehtaaria, mikä vastaa yli viittä prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Pienimmillään yhteismetsä voi olla parikymmentä hehtaaria, kun taas Suomen suurin eli Kuusamon yhteismetsä kattaa yli 90 000 hehtaaria. Suurimmat yhteismetsät keskittyvät juuri Pohjois-Suomeen.
Yhteismetsissä on kaikkiaan noin 25 000 osakasta. Yhteismetsä tarjoaa toimivan ratkaisun silloin, kun tilat ovat pieniä ja omistajia useita.
Yhteismetsälaki velvoittaa osakkaita käyttämään yhteismetsää ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskunnan kokous, ja päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.
Toimitsijan roolissa Kimmo Collander vastaa Collanderin yhteismetsän käytännön toiminnasta kuten puunmyynnistä. Puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio avattiin Collanderin kannalta otolliseen aikaan viime keväänä, jolloin yhteismetsän perustamisesta oli kulunut vasta vuosi. Uusi ja helppo tapa tehdä puukauppaa kiinnostaa.
"Kokeilin Kuutiota parin pienen ja vaikeasti saavutettavan kuvion kilpailuttamiseen. En odottanut niistä tarjouksia, mutta muutama tuli, ja Kuutio osoitti toimivuutensa. Kuution ehdoton valtti on sen helppokäyttöisyys", Kimmo Collander kertoo.
Kuutiota on helppo käyttää, mutta Collander havaitsi, että sen nopea omaksuminen vaati jonkin verran perehtyneisyyttä metsäalaan. Useimmat ensikertalaiset saavat tarvittaessa apua Kuution asiakastuen kautta. Yhteismetsän metsävaratietojen siirtäminen Kuutioon ei käynyt aivan yhtä sujuvasti kuin yksityismetsän, mutta pienellä asiakastuen avustuksella kuviot saatiin palveluun. Seuraava haaste on MHY:n tekemän metsäsuunnitelman siirtäminen Kuutioon.
"Kun tieto eri palvelualustojen välillä saadaan kulkemaan saumattomasti, Kuution käytettävyys paranee vielä nykyisestä. Kuutiosta tulee metsäalan todellinen kohtaamispaikka, kun palveluun tuodaan lisää tietoa ja palveluja metsänomistajille", Kimmo Collander sanoo.
Collanderin toivelistalla on esimerkiksi markkinatiedon parempi saatavuus. Puun hintatietoja julkaistaan eri medioissa ja palveluissa, mutta Collanderin mukaan toteutuneista kaupoista olisi hyvä saada nykyistä tarkempaa alueellista tietoa.
"Puun hinta on yksi asia, mutta puukaupan lisäksi on mietittävä monia asioita, jotka ovat varsinkin aloittelevalle metsänomistajalle melko vieraita. Mistä löytyy metsureita, kuka kaivaa metsäojat ja tekee tiet tai ajaa soraa, kuinka metsänuudistus kannattaa toteuttaa? Metsänhoitoyhdistyksistä saa vastauksia, mutta asiantuntijat voisivat tarjota palveluitaan aktiivisesti Kuution kautta. Näin kynnys metsänhoitoon ja puukauppojen tekemiseen alenisi", Collander luettelee kehitystoiveitaan.