<img alt="" src="/link/26742b73680c4100a9ec9085ec9853d0.aspx" height="400" width="600" />
"Yhteismetsä yksinkertaistaa metsävarallisuuden hallintaa. Sukupolvenvaihdos&nbsp;käy kätevästi ja samalla lapset ja lapsenlapset&nbsp;voidaan ottaa kätevästi mukaan osakaskuntaan ja metsänhoitoon.&nbsp;Yhteismetsän perustaminen on edullista ja verotuksellisesti&nbsp;kannattavaa", yhteismetsän toimitsija Kimmo Collander&nbsp;perustelee suvun maiden kokoamista yhden hallintomallin alle.
Yhteismetsiä on Suomessa perustettu jo 1800-luvulta alkaen,&nbsp;mutta niiden suosio on viime vuosina kasvanut. Yhteismetsien&nbsp;kokonaispinta-ala on lähes 700 000 hehtaaria, mikä vastaa yli&nbsp;viittä prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Pienimmillään&nbsp;yhteismetsä voi olla parikymmentä hehtaaria, kun taas Suomen&nbsp;suurin eli Kuusamon yhteismetsä kattaa yli 90 000 hehtaaria.&nbsp;Suurimmat yhteismetsät keskittyvät juuri Pohjois-Suomeen.
Yhteismetsissä on kaikkiaan noin 25 000 osakasta.&nbsp;Yhteismetsä tarjoaa toimivan ratkaisun silloin, kun tilat ovat&nbsp;pieniä ja omistajia useita.
Yhteismetsälaki velvoittaa osakkaita käyttämään yhteismetsää&nbsp;ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän&nbsp;ylin päättävä elin on osakaskunnan kokous, ja päätökset&nbsp;tehdään enemmistöpäätöksinä.
Toimitsijan roolissa Kimmo Collander vastaa Collanderin&nbsp;yhteismetsän käytännön toiminnasta kuten puunmyynnistä.&nbsp;Puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio avattiin&nbsp;Collanderin kannalta otolliseen aikaan viime keväänä, jolloin&nbsp;yhteismetsän perustamisesta oli kulunut vasta vuosi. Uusi ja&nbsp;helppo tapa tehdä puukauppaa kiinnostaa.
"Kokeilin&nbsp;Kuutiota parin pienen ja vaikeasti saavutettavan kuvion kilpailuttamiseen.&nbsp;En odottanut niistä tarjouksia, mutta muutama&nbsp;tuli, ja Kuutio osoitti toimivuutensa. Kuution ehdoton valtti on&nbsp;sen helppokäyttöisyys", Kimmo Collander kertoo.
Kuutiota on helppo käyttää, mutta Collander havaitsi, että&nbsp;sen nopea omaksuminen vaati jonkin verran perehtyneisyyttä&nbsp;metsäalaan. Useimmat ensikertalaiset saavat tarvittaessa apua&nbsp;Kuution asiakastuen kautta.&nbsp;Yhteismetsän metsävaratietojen siirtäminen Kuutioon ei käynyt&nbsp;aivan yhtä sujuvasti kuin yksityismetsän, mutta pienellä asiakastuen&nbsp;avustuksella kuviot saatiin palveluun. Seuraava haaste on&nbsp;MHY:n tekemän metsäsuunnitelman siirtäminen Kuutioon.
"Kun tieto eri palvelualustojen välillä saadaan kulkemaan&nbsp;saumattomasti, Kuution käytettävyys paranee vielä nykyisestä.&nbsp;Kuutiosta tulee metsäalan todellinen kohtaamispaikka, kun&nbsp;palveluun tuodaan lisää tietoa ja palveluja metsänomistajille",&nbsp;Kimmo Collander sanoo.
Collanderin toivelistalla on esimerkiksi markkinatiedon parempi&nbsp;saatavuus. Puun hintatietoja julkaistaan eri medioissa ja&nbsp;palveluissa, mutta Collanderin mukaan toteutuneista kaupoista olisi hyvä saada nykyistä tarkempaa alueellista tietoa. "Puun hinta on yksi asia, mutta puukaupan lisäksi on mietittävä&nbsp;monia asioita, jotka ovat varsinkin aloittelevalle metsänomistajalle&nbsp;melko vieraita. Mistä löytyy metsureita, kuka kaivaa metsäojat ja tekee tiet tai ajaa soraa, kuinka metsänuudistus kannattaa&nbsp;toteuttaa? Metsänhoitoyhdistyksistä saa vastauksia, mutta&nbsp;asiantuntijat voisivat tarjota palveluitaan aktiivisesti Kuution&nbsp;kautta. Näin kynnys metsänhoitoon ja puukauppojen tekemiseen&nbsp;alenisi", Collander luettelee kehitystoiveitaan.
<h5>Juttu on alunperin julkaistu Kuution vuosikirjassa 2017.&nbsp; <a class="md-button md-primary md-raised" href="http://www.e-julkaisu.fi/kuutio/vuosikirja_2017" target="_blank">Lue vuosikirjaa</a></h5>

Kimmo Collander vastaa Collanderin yhteismetsän käytännön toiminnasta kuten puunmyynnistä.